Bensasta sähköön

Sähkömoottorin kiinnitykseen tarvittiin myös korokerengas:

Jäähdytysilma virtaa pois magneeton levyssä olevasta reiästä, joka on starttimoottorin reiän kohdalla. Ajattelin ensin kokeilla pelkästään ajoviimaa jäähdytyksessä, koska en pidä ajatuksesta, että täytyy lisätä puhallin, joka kuitenkin hajoaa heti ja vaatii sähköä pyöriäkseen (lue: huonontaa hyötysuhdetta). On kuitenkin vaikea keksiä tapaa, jolla ajoviima menisi sylinterin reiästä sisälle, mutta vesi ei.  

Sorvasin muovista korkit tasapainotusakselin ja öljypumpun reikiin. Vielä muitakin tiivistyksiä tarvii tehdä, esim. magneeton piuhojen reikään täytyy tehdä suorakaiteenmuotoinen tulppa. Siellä lepää:

Hyvin ovat Taiwanin pojjaat kopioineet hondasta ideoita. Esim. näsärin moottorin alempi takakiinnitys sopii suoraan Kymcon moottorinkiinnityshaarukkaan. Etupää paloja jouduin hieman levittämään. Vaihdepolkimen vivusto sopii myös suoraan Hondan vaihdeakselille. Vaihteet toimivat väärin päin, koska näsärissä vaihdepoljin sojottaa taaksepäin. No pikkujuttu, jos ei tuohon opi, niin täytyy sitten joskus muuttaa linkistöä. Ketju on näsärissä eri jaolla, mutta ketjurattaan kiinnitys on sama kuin Hondassa. Vaihdoinkin moottoriin Kymcon ketjurattaan. Kytkimen vaijeri näyttäisi sopivan myös suoraan.

Moottorin kiinnityksiä pitänee ehkä vielä vähän hioa, mutta kone on jo tilapäisesti paikallaan. Perhana kun juuri piti sataa lunta, muuten olisin heittänyt akut selkäreppuun ja mennyt kokeileen ulos, kuinka mopedi syöksähtää Takapyörä pyörii jo:

http://youtu.be/f37pHOLCBNA

Ensin moottoria ei meinannut löytyä mistään. Eräskin sähkömopontekijä oli paiskannut vanhan bensakoneen roskiin, koska se haisi. Kaikenlaista ylihintaista antiikkiromua oli tarjolla kyllä vaikka kuinka paljon. Sitten bongasin 125 NSR:n 2-tahtikoneen alakerran nettivaraosasta, sopivasti vielä Tampereen lähimaastosta. Moottorista joutui pulittamaan 100€.

Ja eikä muuta kuin näsärin konetta raiskaamaan. Ensimmäisenä koneen pesu ja purku. Purussa tarvittiin erikoistyökalu, nelisakarainen lukkomutteriavain (20€). Ensimmäisen avainmen väänsin rikki. Onneksi avaimen myynyt mp-liike vaihtoi sen uuteen, uskoen materiaalivikaan. Ihan vaan vinkkinä, tälläisellä avaimella väännettäessä täytyy vääntää symmetrisesti, ei pelkästään räikällä toiselta puolelta. Kytkinakselin lukkomutterissa oli lukitetta ja se olikin sitten kunnolla kiinni. Bilteman pulttipyssy ei siihen riittänyt alkuunkaan. Kokeilin myös lämmittää mutteria, mutta ei auttanut. Virittelin moottorin kiinni kuormalavaan puristimilla ja lisäsin vääntimeen lisävartta ja väänsin niin, että ikenistä lensi veri. Seuraavana päivänä olikin sitten kyljet kipeenä (kuntosali, mikä se on ?!).

Moottorin työstössä olen saanut konsultointia ja apua Pertsa “the Cold Hand” Vesaselta, joka on niin metallin kuin muovinkin työstössä guru. Ensimmäisenä työstönä porattiin reikäsahalla vasempaan lohkoon reikä, moottoria varten:

Reikä syntyi ihmeen helposti, mutta lohko onkin alumiinia. Kampiakseli/männän varsi ei ole tässä koneessa purettavissa mitenkään helposti. Rälläkällä katkaisin kampiakselin lohkot yhdistävän akselin, joka on muuten putki:

Kampiakselin limpusta painettiin akselinpala pois prässillä; sopiva mutteri päälle ja Pertsa antoi kaikkensa. Sitten sorvaamaan kampiakselia:

Tavaraa tarvi ottaa pois aika paljon:

Valmis akseli:

Magneeton levy

Magneetonkopan ja vasemman lohkon väliin tulevaan levyyn kiinnitetään sähkömoottorin takapää. Levy tehtiin seuraavasti:

• skannasin magneeton kopan tavallisella skannerilla, mustavalkoisena 300dpi
• parantelin kuvaa käsin kuvankäsittelyohjelmalla
• vektoroin kuvan ensimmäisellä vastaantulleella shareware ohjelmalla (Acme Traceart)
• avasin DXF-tiedoston Solid Worksiin ja siirsin vektrorit copy/pastella uudeksi sketsiksi. Solid Works hommissa auttoi mekaniikkasuunnittelijaguru Tom Kalves.
• Solid Worksissä otin ylimääräiset viivat pois ja pursottin sketsin partiksi, tein pieniä korjailuja ja skaalasin sen oikean kokoiseksi
• tallensin partin takaisin DXF -muotoon ja lähetin tiedoston vesileikkaukseen

Tampereen vesileikkaus teki homman todella ripeästi ja kohtuu edullisesti (55€). Lähetin tiedoston n. klo 12 ja Vesileikkauksesta soitettiin n. klo 15, että levy olisi noudettavissa. Skannattu kuva, paranneltu kuva ja valmis levy:

Talvella olin katsellut Hobbyking-sivuston tarjontaa, koska harrastan myös RC-vehkeitä. Sieltä osui silmiini 6kW harjaton moottori, joka oli kooltaan kompakti ja mikä tärkeintä, ERITTÄIN halpa. Vaikka tiedän, että moottori on tarkoitettu leluun, eikä todellakaan mihinkään oikeaan ajoneuvoon, takaraivooni iskostui heti ajatus Turnigy 80-100 moottorin hyödyntämisestä. Ensimmäisenä ajattelin laittavani näitä 2 kpl. Koska moottorin teho ilmoitetaan tietenkin yläkanttiin, tulisi kahdesta moottorista hyvin lähelle kevarin laillinen maksimiteho. Moottori (akseli jo lyhennettynä):

Tässä moottorissa ei ole sensoria, joten moottori ei voi pyöriä kovin hitaasti, eikä täysi vääntö ole saatavissa heti pysähdyksistä lähtien. Ylellisiä (lue kalliita) sähkökonversioita kuin liukuhihnalta tuuppaava, epäluonnolliset energiavarat omaava Harri H. ehdottikin sähkömoottorin sijoittamista bensamoottorin sisälle, kampiakselin tilalle. Näin voisi käyttää bensamoottorin vaihteistoa.

Koska en voi sietää 2-tahti koneen korkeaa pärinää ja öljynkatkua oli selvää, että hankittava mopo olisi nelitahti. No niin, ekan kerran napsahti omaan nilkkaan. Tätä ei todellakaan tullut mietittyä loppuun asti. Nelitahtikoneessa kampikammio on samaa öljytilaa koko muun koneen kanssa. Sähkömoottori tuskin on tarkoitettu öljykylpyyn. Vaihtoehdoksi jäi hankkia 2-tahti kone.

Aika usein sähkökonversion ensimmäinen askel on hakkia työstettävä aihio. Keväällä 2011 oli pakko saada jotain jalkoväliin. Nettimoto tuli tutuksi ja sieltä löytyikin lupaava (lue edullinen) raato Tampereen lähistöltä. Raato oli Kymco Meteorit vm. 1999 (tässä kohtaa saa nauraa). Koska kevarikonversioita on Suomessa saatu oikein kilpiinkin asti, oli se lupaavampi vaihtoehto. En halunnyt kyykkyä, koska tästä moposta tuskin tulisi sporttista ja katteet ei ainakaan olisi tiellä survottaessa tavaraa pyörän sisään. Pieni kokokaan ei haittaa, koska olen Suomalaiseksi mieheksi pienikokoinen (jollei mahaa lasketa).

Raadosta (sekä myyjästä) huokui selvästi teinipojan huolettomuus ja tekniikasta ymmärtämättömyys. Pyörä oli kuitenkin ajokunnossa ja hinta 700€, joten sen sai helposti kotipihaan.  Olen luullut että piikillä pysyy normaalin liikenteen mukana, mutta oli jotenkin järkytys, että motarilla sai painaa ranne notkolla. Siltikään rekoista ei uskaltanut lähteä ohi kuin alamäessä. No Meteorissa onkin vakiona mahtavat 8kW, eli ei edes täysiä lain sallimia tehoja.

Ajelin kuitenkin kesän 2011 bensalla, olihan se vaihtelua työmatkoihin. Kesän lähestyessä loppuaan olin kuitenkin jo kyllästynyt mopoon ja aikainen siirto talviteloille oli oikea ratkaisu.

Tämän vuodatuksen tarkoituksena on kertoa erään sähkömopon synnyintarina… tai no, ainakin hyvä yritys synnyttää sähkömopo. Miksi:

• koska se voisi olla omin pikku kätösin mahdollista
• ymmärrän sähkömoottoreista enemmän kuin bensamoottoreista
• tämä voisi olla erinomainen harrastus
• ajatus kilometrien taittamisesta edullisesti houkuttelee

Tähän ajatukseen ei sisälly vihreitä arvoja, “Nothing beats cubic inches” -sanonta on niin korvia hivelevän totta. Tottakai ajaisin mieluummin esim. millä tahansa Mersulla jonka persauksessa lukee 63 AMG, kuin sähkömopolla. Tässä projektissa mennään siitä, “missä aita on matalin”, hifistelyä ei harrasteta, eikä rahaa tuhlata. Moottoriksi en kuitenkaan kelpuuta hiiliharjallista sähkömoottoria , vaan sen pitää olla harjaton.